- Kun istutte mietiskelyssä, keskittäkää ja suoristakaa mielenne. Puhdistakaa itsenne ja avatkaa sydämenne. Pitäkää jalkanne ristissä lootusasennossa. Katselkaa ja kuunnelkaa sisäisesti: valppaina ja tietoisina vältätte velttouden ja levottomuuden. Jos jotain tulee mieleen, antakaa sen pudota pois.
- Keskittykää tyynesti ja tarkkailkaa huolellisesti, oikealla tarkkaavaisuudella. Se, mikä on tietoinen istumisesta, on mieli; se, mikä katsoo sisäänpäin, on mieli. Se, mikä tuntee olemisen ja olemattomuuden, keskuksen ja reunat, sisäisen ja ulkoisen, on mieli. Tämä mieli on tyhjä mutta tietoinen, hiljainen mutta valaiseva. Kun se on täydellisen kirkas ja selkeä, se ei lankea uskomuksiin katoamisesta tai ikuisuudesta. Kun henkinen tietoisuus valaisee loisteellaan, erittelevä ajattelu ei ole väärää.
- Nykyään on paljon harjoittajia, jotka istuvat ahkerasti mutta eivät oivalla. Heitä vaivaavat riippuvaisuus käsitteistä sekä tarrautuminen ennakkokäsityksiin ja vääriin näkemyksiin. Hämmentyneinä he kääntyvät pois todellisesta perustasta ja harjoittavat harhaisesti joko pelkkää hiljaisuutta tai jatkuvaa toiminnallisuutta. Siksi he eivät voi saavuttaa valaistumista.
- Jos syvennytte ja kirkastatte mielenne siten, että olette erottamattomassa sopusoinnussa syntymättömän kanssa, tiedon peili puhdistuu ja mieli puhkeaa kukkaan. Loputtomat tarrautumiset ajatusrakennelmiin häviävät hetkessä, ja maailmankausien aikana kertynyt tietämättömyys haihtuu yhdessä väläyksessä.
- Se on aivan kuin muistaisi jotain jo unohtunutta tai yhtäkkiä parantuisi sairaudesta. Sisällänne viriää ilo ja tiedätte tulevanne Buddhaksi. Silloin tiedätte, ettei mielen ulkopuolella ole erillistä Buddhaa.
- Laajentakaa sitten harjoitusta valaistumisen mukaisesti: harjoituksen avulla oivallatte. Valaistumisoivallus pohjautuu mielen, Buddhan ja tajunnallisten olentojen ei-erillisyyteen. Tätä kutsutaan toisaalta yhtenäisen ymmärryksen ja yhtenäisen toiminnan samaadhiksi, toisaalta ponnistuksettomaksi poluksi.
- Silloin voitte katsoa asioiden kääntöpuolta vieraantumatta aisteista ja kohteista. Hyväksykää kohtaamanne, niin olette vuorotellen sekä isännän että vieraan roolissa. Kun maailmankaikkeuden silmä on puhdas, nykyinen ja mennyt syntyvät uudelleen. Suoran havaitsemisen ylimaallinen kyky on saavutettu luonnollisesti. Siksi Vimalakīrti sanoo: ”Hiljaista istumista on osallistua seremonioihin
poistumatta täydellisen lakkaamisen syvämietiskelystä.” - Tiedostakaa siis, että kuu näyttäytyy vedenpinnan ollessa tyyni ja että loisto on täydellinen, kun peili on puhdas. Mietiskelyistuminen on olennaista Tien opiskelijoille. Ilman sitä kierrätte kehää ja jäätte hukuksiin neljänlaisten olentojen samsaaraan.
- Olen antanut tässä joitakin yleisluontoisia ohjeita auttaakseni teitä löytämään todellisen lähteen. Vaikka tämä on vaikeaa, en voi vaietakaan. Harjoittakaa tunnollisesti, niin tekin saavutatte ymmärryksen.
(suomennos: Taehye sunim ja Antti Saarilahti)
